Me käytiin taas talvisessa Kajaanissa katsomassa Impiä ja Elli-tyttöstä, oli siellä velikin vaimoineen ja kaikenkarvaisia sukulaisia muutenkin. En ollutkaan vielä tavannut serkkuani Bellaa, joka on kuulema kultainen noutaja. Sellainen vanha, arvokas rouva oli Bella eikä oikein ruvennut leikkihommiin vaikka kyllä tuttavuutta vähän tehtiinkin. Impi kiljui taas korvaani niin useaan otteeseen että pelkäämpä kuuloni hieman kärsineen. Ellin kanssa ollaan jo ihan kavereita, se meinailikin että josko jäisin sinne asumaan, mutta sitten se käsitti että minulle tulisi äitiä niin kova ikävä, että parempi minun on tulla kotiin. Ihan hyvin päätetty, mulle kun meinas tulla jo ikävä kun kävivät kaupungilla.
Mulle selvis alkuviikosta, että mulla on jossain niin kaukana kuin Ameriikassa asti sukulaisia. Siellä on isosisko (montako niitä jo on!?!) Iines, sen mies John ja pikku maltankoira Lilli! Lähetin Lillille joulupaketinkin. Olin mää kovin ihmeissäni kun yks ilta kun vietettiin rauhaisaa koti-iltaa niin velipoika toikin yllätyspaketin, Ameriikan isosiskon ovesta sisään! Sillä oli tonttulakki ja kaikkee ja se toivotteli hyvää joulua ja kaikki vaan tuijotti sitä suu auki ja minäkin olin ihmeissäni että kuka se oikein on ja mitä se täällä tekee. Sitten ne rupesi hihkumaan ja halailemaan ja päättelin, että se taisikin olla hyvä yllätys. Ollaan sitten tutustuttu tässä vähitellen, se on vaan niin kova komentamaan että vähän välillä pelottaa. Kuitenkin näin tuttavallisiksi ollaan jo käyty:
Mutta siltikin, mun paras kaveri on tietenkin äiti!:
Nyt mun täytyy mennä että sisko pääsee koneelle kattomaan millon Johnin lento saapuu, tänä iltana näen sen, mullahan on ihan hirveesti sukulaisia! Mä meen ihan sekasin!
Hyvää joulun odotusta, mitähän se paljon mainostettu pukki tuo?
