Joulun odotus

Me käytiin taas talvisessa Kajaanissa katsomassa Impiä ja Elli-tyttöstä, oli siellä velikin vaimoineen ja kaikenkarvaisia sukulaisia muutenkin. En ollutkaan vielä tavannut serkkuani Bellaa, joka on kuulema kultainen noutaja. Sellainen vanha, arvokas rouva oli Bella eikä oikein ruvennut leikkihommiin vaikka kyllä tuttavuutta vähän tehtiinkin. Impi kiljui taas korvaani niin useaan otteeseen että pelkäämpä kuuloni hieman kärsineen. Ellin kanssa ollaan jo ihan kavereita, se meinailikin että josko jäisin sinne asumaan, mutta sitten se käsitti että minulle tulisi äitiä niin kova ikävä, että parempi minun on tulla kotiin. Ihan hyvin päätetty, mulle kun meinas tulla jo ikävä kun kävivät kaupungilla.

Mulle selvis alkuviikosta, että mulla on jossain niin kaukana kuin Ameriikassa asti sukulaisia. Siellä on isosisko (montako niitä jo on!?!) Iines, sen mies John ja pikku maltankoira Lilli! Lähetin Lillille joulupaketinkin. Olin mää kovin ihmeissäni kun yks ilta kun vietettiin rauhaisaa koti-iltaa niin velipoika toikin yllätyspaketin, Ameriikan isosiskon ovesta sisään! Sillä oli tonttulakki ja kaikkee ja se toivotteli hyvää joulua ja kaikki vaan tuijotti sitä suu auki ja minäkin olin ihmeissäni että kuka se oikein on ja mitä se täällä tekee. Sitten ne rupesi hihkumaan ja halailemaan ja päättelin, että se taisikin olla hyvä yllätys. Ollaan sitten tutustuttu tässä vähitellen, se on vaan niin kova komentamaan että vähän välillä pelottaa. Kuitenkin näin tuttavallisiksi ollaan jo käyty:

Mutta siltikin, mun paras kaveri on tietenkin äiti!:

Nyt mun täytyy mennä että sisko pääsee koneelle kattomaan millon Johnin lento saapuu, tänä iltana näen sen, mullahan on ihan hirveesti sukulaisia! Mä meen ihan sekasin!

Hyvää joulun odotusta, mitähän se paljon mainostettu pukki tuo?

Syksyn kuulumisia

Ompas mennyt kauan että en ole kirjoitellutkaan, on ollut niin kovasti touhua!

Ei oikein muistakaan mitä kaikkea on sattunut. Isosisko tuli meille hoitoon kun se on nyt jonkin aikaa pyörätuolissa. Ensin en millään osannut varoa ja häntäkarvat jäikin monesti pyörien alle. Vähitellen olen alkanut vähän säikkymään koko vekotinta ja väistyn pyydettäessä, ainakin jos sormia napsauttaa sivulle, isosisko opetti sellaisen tempun helpottaakseen elämäänsä.

Lähettelin kirjeitäkin tässä taannoin, se se oli hassua puuhaa kun piti puumerkkikin laittaa, tässä äidin ja minun taidonnäyte:

Viime viikonloppuna olin käymässä Impin luona. Impi on minun tyttöystäväni, ja tein sen Impillekin varsin selväksi yrittämällä hyppiä selkään aina tilaisuuden tullen. Naureskelivat että olen ihan munaton ja silti hypin tyttöjen selkään. Mitkä ne munat on?

Kotona olen vain köllistellyt, kuten kuva kertoo, tämä on lempiasentoni:

Sitten sattui sellainenkin hassuus että tuli sellaista valkoista höttöä maahan. Lumeksi sitä kutsuvat ja aina nauravat minulle kun se tarttuu kirsuun. Se on ollut hauskaa tavaraa, sitä voi syödä ja sen seassa voi peuhata ja ja ja! Tässä kuva siitäkin!

Heippatirallaa !

Mullapa onkin ollut ihan kiva työviikko. Olen koettanut olla ahkera vähän joka hommassa. Erityisesti vartiointi on ollut tapetilla koska synnynnäisenä rastuvahtina juoksin yhden kiinni ja kun toin sen kuistille oli äippä ihan haltioissaan. Se sanoi voi hyvänen aika ! Kai se tarkoitti, että olin saanut sen kiinni tarpeeksi nopeasti.

Viikolla mulla kävi vieraita. Blondi sisko toi yhden tosi hyvän tyypin, jolla tosin on jo vuosi ikää, mutta se vielä jaksoi teuhata. Mentiin pusikot läpi myötä- ja vastapäivään, pantiin osa lopuistakin istutuksista matalaksi, haukuttiin ja pidettiin hauskaa.

Tänään mentiin mökille ja sieltä metsään kamalan kivikon yli, että päästiin " puolukkaan "

En ihan tarkkaan tiedä mikä se puolukka on, mutta ainakin molemmat, sekä iska että äippä keräsi lehtiä ja havunneulasia sankoon poimuri nimisellä vehkeellä ja sanoivat,että siellä oli jo monesti kerätty. Minähän haistoin asian jo heti kun sinne mentiin.



Sitten siellä oli vielä joku muija (luulisin, kun sen nimi on Tuuli ) pannu oikein kunnolla hulinaksi ja kaatanu puitakin. Kiersin kaikki juurakot, muttei niissä kyllä ollu hajuakaan moisesta henkilöstä. Olis siellä ollu sieniäkin, mutta ei niitä voinu ottaa kun oltiin puolukkaretkellä ????

Möksälle (siis Huitsin Nevadaan) tuli vielä muitakin ja täytyi olla vähän mieliksi kaikille, muuten ei olisi saanut maistiaisia grillimakkaroista. Onhan niitä kaikenlaisia mökkiläisiä....... Minunkin täytyi vähän neuvoa blondisiskoa ja sen kaveria tuossa rapumertojen kokemisessa. Tosin minuakin haukututtaa moiset äyriäiset. Ensi viikonloppuna ne meinasi vissiin syödä ne pois sumpusta kuleksimasta jonkun votka nimisen mausteen kera. No.... Omapahan on häppeensä.





Huomenna on päivä uus ja kattotaan mitä se tuo tullessaan. (Ei tää nyt ainakaan tämän pahemmaksi voi mennä.)

Moikkelis koikkelis !

Ajattelin kirjotella muutaman lauseen, vaikka onkin vähän kiire, kun pitäis äipän kanssa imuroida ja luututa ja hakea ulkoa vähän lisää roskia ja lakasta ja siinä välissä käydä haukkumassa naapurin moottorisahuria ja tuoda lisää roskia sisään. Kyllä tämä elämä on sitten kiireistä.

Viime viikolla kävin iskan ja blondisiskon ja äipän kanssa eläinlääkärillä rokotuksessa. Jostain piikistä ne jutteli, mutta en minä ainakaan mitään muuta huomannut, kuin että sillä lääkäritädillä oli huisin hyviä nameja. Oli se kiva täti. Se silitteli kovasti ja koetteli jalkovälistäkin ja sanoi ettei oo laskeutunu. Laskeutunu ???? Puhuikohan se jostain Teneriffan lennosta, jonka se aikoi tehdä niillä rokotusrahoilla ?? Ei noista ihmisistä aina ymmärrä.

Viikonloppuna käytiin taas morjestamassa ystävätärtäni Impiä. Vietiin samalla omppuja ja tuotiin puolukkahilloa ja muita purnukoita. Minusta tuntui, että se Impi oli vähän kutistunut sitten viime näkemän. Onkohan sitä pidetty ulkona sateessa ? Oli siellä yksi Elviirakin, mutta se oli niin iso, ettei mahtunut juoksemaan puutarhakeinun ali ja siinä minä sain sen aina eksytetyksi vaikka sillä olikin mahdottoman pitkät jalat.

Impin kanssa juostiin ja painittiin koko päivät niin, että kylläpä yöllä nukutti.

Rekisteriotekin tuli eilen. Onkohan se nyt ihan intimiteettisuojan mukaista pitää tuommoisia rekistereitä ? Ties mitä tietoa minustakin on sinne laitettu.

Viikonloppuna pitäis tehdä iskan kanssa polttopuita, että saadaan tuo uunin kylki pysymään lämpösenä sitten talvella. Ja vattupuskat pitäis kuulemma siivota, vaikka minä juosta sujahtelen niistä ahkerasti läpi joka päivä, ettei rikkaruohot pääsisi kovin isoiksi.

On mulla muutama kaivuutyömaakin tuolla vielä kesken, vaikka olenkin koettanut olla ahkera.

Iska sanoikin että niiden Kajaanilaisten Talvivaaran kaivoksen miesten pitäisi tulla kattomaan vähän mallia siiten miten suuria maamassoja siirrellään.

Mun korvatkin pomppasi pystyyn yks päivä viime viikolla. Tuntuu niinkuin niillä nyt kuulisikin vähän paremmin. Karvaa musta on kanssa ruvennu lähtemään aika lailla, aina sitä vaan piisaa, vaikka aika usein harjataan. Mikä on villapaita ? Iska sanoi, että niistä sais semmosen jo aikaiseksi. Saas nähdä.

Sori, mutta nyt mun täytyy taas mennä, ulkona on vielä vaikka minkä verran roskia, mitkä pitäisi kantaa sisään. Kirjotellaan .

Mökiltä

No nyt on sitten mökkeilty. Perjantaina ei mentykään kun satoi niin kovasti. Lauantaina sitten mentiinkin ihan aamusta. Sai taas olla melkein koko ajan pihalla ja jos minut yksin sisälle jätettiin niin muistin kyllä pitää sellaista älämölöä että hakivat suosiolla takaisin pihalle. Siellä mielelläni juoksentelen ja kun väsy iskee niin menen kesäkeittiön pöydän alle unille.

Käytiin vähän tutustumassa mökin lähimaastoon, käveltiin tietä toiseen suuntaan ja sitten toiseen. Toisessa päässä oli koiria häkissä ja ne rähisi kamalasti, vähän arvelutti. Käännyttiinkin sitten toiseen suuntaan. Emäntä kun talutti niin vedin paljon, mutta siskon kanssa en vedä ollenkaan niin paljon. Emäntä taitaa kävellä vähän liian hitaasti. Mentiin katsomaan puroa, ihmettelin vettä kun se liikkui kovaa vauhtia ja siellä meni lehtiä ja kaikkea. Sitten kun oltiin lähdössä pois niin rupesin räyhäämään oikein kovasti. Sitten muutkin huomasivat että purolle oli tullut lähitalon saksanpaimenkoira. Minä meinasin että kerron sille kuka määrää, mutta päättivät että lähdetään takaisin mökille. Sitä koiraa taisi pelottaa enemmän kuin minua vaikka se oli tosi iso.

Vieraitakin kävi ja nekin tykkäsi minusta kovasti. Olen saanut oikein paljon rapsutuksia. Tietenkin sisko ja velikin kävi kalastelemassa, mutta eivät tuoneet minulle maistiaisia. Lieneekö nuo edes saaneet yhtään kalaa, vähän epäilyttää.

Järveen en ole vieläkään uskaltautunut, mutta laiturilla ja rannalla liikun sujuvasti. Ranta pitääkin käydä tarkastamassa aika ajoin, vaikka emäntää vähän pelottaa että menen ja hukun, höhlä se on!

Arkea.

Pääsin taas koneen ääreen.

Elämä on ollut tasaista. Kotona olen ollut yksin päivät, mitä nyt joku käynyt aina kesken päivän vilkaisemassa. Kuitenkin tiistaina sisko tuli Helsingistä asti, mutta ei se ole paljoa päiviä virkistänyt kun se on sairas, ja nukkuu paljon. Nukun sen kanssa sitten päivisin, ja illalla alkaa melske. Hirveästi olisi ylimääräistä energiaa purettavana. Yleensä taistelen nallejen kanssa.

Kynnetkin leikattiin taas. Tällä kertaa se ei ollut ihan niin hirveää kun sain samalla mutustella kuivattuja kaloja ja sisko rapsutteli minua mahasta, siitä pidän kovasti. Ehkä se kynsien leikkuu ei olekaan niin kamala asia, taidan tottua siihen.

Ensi viikolla olisi eläinlääkärillä käynti. Se kuulostaa pelottavalta. Tiedä mitä kaikkia pahuuksia ne on pääni menoksi suunnitelleet.

Huomenna mennään kai taas mökille. Siellä on kaikkea ihmeellistä ja saa olla ulkona niin paljon kun haluaa. Vettä on kyllä sadellut paljon, mutta ei se minua yleensä haittaa. Ulkona on aina kivaa. Minulla on erikseen sisä- ja ulkolelut. Tänään yritin kovasti viedä kerta toisensa jälkeen nallea pihalle, vaikka kiellettiin. Lopulta ne laittoi ulko-oven kiinni joten jouduin leikkimään nallen kanssa sisällä. Toivottavasti mökillä saa leikkiä enemmän lelujen kanssa pihalla.

Yöt olen nukkunut vähän huonosti, emäntää olen juoksuttanut ulkona paljon. Kai nukun päivisin liikaa. Nyt kuitenkin menen nukkumaan, toivottavasti saisin kunnon yöunet ja emäntäkään ei olisi niin pahantuulinen!

Moikka taas !!!

Mullapa on ollutkin sitten eri kivaa sen jälkeen kun viimeksi kirjottelin. Viime viikonloppuna käytiin kainuussa jossakin Kajaanissa. Se oli varmaan jossain ihan lähellä, kun en kerennyt katsella kun vähän aikaa maisemia (puunlatvoja) takapenkiltä ja ottaa parit pienet tirsat, paitsi kun kaksi kertaa herättivät ulos pissille heti kun sain unen päästä kiinni. Iska kyllä selitti että joku Kimi Räikkönenkin käyttää useimmiten kahden pysähdyksen taktiikkaa.

Perillä olin kyllä aika ihmeissäni kun heti ovelle tuli niin mahdottoman pieni ihminen, etten ole moista ennen nähnyt, se puhui pienellä kirkkaalla äänellä ja oli loppujenlopuksi aika kiva. Mutta parasta siellä oli Impi. Impi on kuulemma kääpiösnautseri, vaikka minusta se kyllä oli ihan koiran näköinen. Meilläpä oli sitten huisin kivaa. Ihan ekaksi Impi näytti mulle vähän taloa.

Kaksi päivää me sen kanssa painittiin ja juostiin ja purtiin ja juostiin ja kellittiin ja juostiin ja nukuttiin ja juostiin ja käytiin ulkona. Käytiin me vielä Koutaniemelläkin Mikan ja Riinan luona.
Siellä oli Cindy ja Alma. Cindy murisi mulle, enkä minä sitten siitä niin kamalasti piitannutkaan.
Alma oli ihan ystävällinen mutta vähän vilkas. Se on kuulemma ajokoira ? Sillä varmaan on ajokorttikin ? Vieköhön se minut seuraavan kerran ajelulle ? Saas nähdä.
Mummon ja papan luonakin käytiin ja sielläpä olikin väkeä niin paljon, ettei ollut rapsuttajista puutetta. Mummo olisi varmaan antanut vaikka mitä herkkuja, mutta äippä kielsi, joten nyt en tiedä mikä se ryynimakkara on. Jospahan se vielä joskus selviää.


Kotonakin on ollut paljon erilaista puuhaa. Kaivoin jonkin verran äipän kukkapenkkiä. Se kiljui aika kovalla äänellä, en tiedä pelkääkö se kiinalaisia kun iska sanoi, että se on jo niin syvä, että kyllä se kohta ylettää kiinaan asti. Alakerran rappuset on ihan kivat ravata alas ja ylös ja alas ja ylös. Keksin, että alakerran matolle saa aika kivan installaation ihan tavallisesta kakasta, joten kävin veivaamassa sinne kolme torttua. Ilmeisesti äippä tykkäsi niistä kun se päivitteli että voi hyvänen aika! Kiva kun voi tehdä semmoista, mistä ihmiset on haltioissaan.


Nyt on taas kuulemma perjantai. Saas nähdä mitä kivaa keksitään. Ajattelin mennä huomenna Prismaan. Tosin en kyllä tiedä mikä se on, mutta täytyy sen olla mahtava paikka. Tänään kun iska meni Prismaan, niin sen kassista löytyi kuivattuja poron kylkiluita. Olipa makoinen !!!
( Pahuksen kitupiikki, antoi vaan yhden )

Mulla menee hyvin, toivottavasti teidän kaikkien muiden elämä on yhtä hauskaa.


Sori ! Nyt täytyy lopetella, iska nääs uusii telineeseen pyykkinarua ja mun pitää mennä auttamaan.

Uusia tuoksuja kohti.

Emäntä toi eilen mulle kuivattuja kaloja, sian sisäkorvaa ja naudan mahaa. Nams! Sisäkorva hävisi alta aikayksikön, oli se sen verran hyvää. Kalaakin sain maistella, väittivät että se haisee pahalle, minusta se kylläkin TUOKSUI. Eivät ymmärrä hyvän päälle, ihmiset.

Hampaitani olen kokeillut vähän joka paikkaan toistuvista tiukoista kielloista huolimatta. Kyllä minä aina lelujakin jyrsin mutta välillä on mukavaa rouskaista vähän jalkaa tai kättä tai kaukosäädintä tai tuolin jalkaa tai kaapin nuppia.

Tänään olen ollut oikein pirteällä tuulella. Viilettänyt pitkin kämppää ja taistellut kaikenlaisten esineiden kanssa. Välillä olen nukkunut kymmenen minuuttia ja riehunut taas tunnin. Toissayön koko yön kestäneet unet teki tehtävänsä ja virtaa on riittänyt. Siinä saa olla perhe leikittämässä koko ajan jos meinaavat minun kanssa pärjätä, muuten puren energiaani kuulema vähän väärällä tavalla.

Kohta pääsen lenkille, kivaa, minneköhän minut nyt viedään ja ketähän matkalla tulee vastaan! Uusia tuoksuja!

Mökkielämää

Pääsimpäs käymään mökillä. Se oli uutta ja ihmeellistä. Paljon lääniä missä juoksennella. Sieniä vähän haukuin ja olisin halunnut napostella, mutta ne vietiin minulta aina pois. Järveen en vielä oikein uskaltautunut mennä, lähinnä katselin laiturilta ja kävin vähän varpaita uittamassa.

Sitten ne toikin oikein kunnon ihmetyksen näytille! Se oli kala! Sitä haukuinkin jo kovasti, se oli niin hurja otus. Polski vain vedessä. Tassulla sitä vähän koittelin, ja säikähdin hirmusti kun se lähtikin räpiköimään. Melkoisia otuksia sitä mökillä näkee!

Kaupungissa käytiin välillä ja sillä matkalla tuli hirveän paha olo ja oksensin. Ei kai olisi pitänyt syödä ihan ennen lähtöä, kun aiemminkin oli vähän huono olo autossa. Sitten puhuivat että syöttävät minulle jotain matkapahoinvointilääkettä pidemmille matkoille, onkohan se hyvää?

Kaikin puolin mökillä oli ihan hauskaa, mutta olin kyllä tyytyväinen kun pääsin kotiin taas. Mökillä voi käydä aina välillä, muttei sinne ihan asumaan viittis jäädä. Eihän siellä ollut edes kunnon petiä minulle!

Nyt olen ollut kaupungissa taas. Lenkillä olen vähän ruvennut rähjäämään ohikulkijoille, pitäisi kuulemma lopettaa rähinä - mutta kun se on niin kivaa! Tapasin myös lenkillä toisen lapinkoiran, se oli vaan hirveän suuri minusta, menin siskon jalkojen taakse piiloon kun pelotti niin kovasti. Sitten kun se koira tuli lähelle niin nuolaisin sitä kirsusta. Oli se ihan kiva sitten kuitenkin. Ehkä saan siitä vielä leikkikaverin.

Lenkkejä ja leluja

Olen viettänyt melkein kaikki hereilläolo aikani ulkosalla. Jos joku menee ulos ilman minua, niin muistan kyllä muistuttaa siitä pomppimalla oven takana ja haukkumalla. Olen päässyt tutustumaan lähiympäristöönkin. Sen olen ainakin huomannut, että asvaltilla ei ole ollenkaan hauskaa kävellä, se ei tunnu kivalta tassuissa. Kävelen nurmien peittämiä tien reunuksia. Tänään käytiin, ainakin minun mielestä, pitkällä lenkillä. Tuli suorastaan kuuma. Kotiin päästyä syöksyin heti ulkona olevalle vesikupille, ja siitä sisälle jossa kaaduinkin melkein suorin jaloin nukkumaan. Se oli rankka reissu. Matkalla näkyi autoja ja pyöräilijöitä, kummatkin oli vähän pelottavia. Vettäkin satoi ihan hirveästi, alkoi satamaan heti kun oltiin lähdetty, mutta siskoni piti pintansa ja vei siltikin lenkille. Kastuin ihan kokonaan, kotona sitten kuivaili minua pyyhkeellä, siitäkään en oikein pitänyt.

Eilen sain ison kasan uusia leluja. Monta palloa, jotka kaikki vinkuivat ja olivat vähän pelottavia, ja luita ja uuden nallen. Se nalle on varsinkin tosi kiva. Sen kanssa ollaan painittu paljon. Haluaisin painia sen kanssa ulkonakin, mutta väittävät että siellä on liian märkää. Minusta siellä olisi oikein kivaa nurmea missä painia oikein kunnolla.

Viime yönä ei hirveästi nukuttanut. Pidin emäntää kovasti hereillä, vaikka se käskikin aina takaisin petiin. Miksi pitäisi nukkua jos ei nukuta? Ihan tyhmää! Toivottavasti ensi yönä saisin nukuttua pitkään, niin ei tarvitsisi tapella.

Nyt lähden vielä leikkimään, ennen iltaruokaa.

Uusia juttuja

Ensimmäinen yö uudessa kodissa meni hyvin. Olin väsynyt kaikesta päivän tohottamisesta, ja nukuin oikein hyvin. Aamun sarastaessa heräsin kerran ja päätin herättää myös emännän, oli tylsää valvoa yksin. Pääsinkin käymään pihalla. Sitten söin vähän, ja totesin, ettei olekaan järkeä olla siihen aikaan hereillä, ja menin takaisin unille.

Päivän aikana olen touhunnut vaikka mitä. Välillä on tietenkin täytynyt nukkua, sanoivat että olen pentu vielä ja tarvitsen unta. Mielestäni olen kylläkin jo aika iso poika, minä vain satun pitämään nukkumisesta! Aamulla otin heti painimatsin jääkarhun kanssa ja myöhemmin päivällä toisenkin. Voitin - tietenkin.

Iltapäivällä tuli vieraita, minun oman perheen jäseniä, veli ja sisko. Veljeni kanssa leikittiin, ja se sanoi koko ajan että "Ei!". Minun piti aika pitkään miettiä mitä se sillä tarkoittaa, mutta sitten vähän osasin yhdistää sen siihen, että aina kun upotin hampaani veljeni käteen, kuului ei. Se ei taida tykätä leikkimisestä, vaikka muistuttaakin koiraa kovasti kun se juoksee ja leikkii kanssani. Ehkä pitää vielä miettiä sitä puremista.

Yksi asia minua kyllä kummastuttaa tosi paljon. Ne sanoo minulle usein, että Mosku ja viheltävät perään. Mitä se sellainen on? Ei meidän edellisessä kodissa vihellelty ja mitä se Mosku tarkoittaa. Vaikuttaa siltä, että ne yrittää saada minut tekemään jotain, mutten oikein ole vielä keksinyt mitä. Joskus kylläkin, viheltämisen jälkeen kun olen mennyt katsomaan mitä ihmettä ne tekee, olen saanut namia. Taidan siis käydä katsomassa useamminkin.

Olen keksinyt, että jos oven taakse menee ja päästelee hieman ääniä niin pääsee leikkimään pihalle. Pissillä olen käynyt pihalla, paitsi yhden kerran kun perheeni vähän hidasteli kun olin oven takana ja päästelin ääniä niin oli pakko lirauttaa sisälle. Se oli vahinko, eikä minun vikani ollenkaan. Oppivathan olemaan vähän nopeampia.

Nyt taidan jatkaa leikkimistä, jospa ne vielä lähtisi minun kanssani pihalle leikkimään kepeillä ja pallolla ja muilla leluilla, ehkä sitten yöllä taas väsyttäisi hyvin!

Eka päivä

Matka uuteen kotiin sujui ongelmitta osittain nukkuen, käytimme yhden pysähdyksen taktiikkaa, joten kerran haistelin kuppia, jossa oli .....pelkkää vettä. Levikkeen laidalta olisi löytynyt hyvin ruohikossa muhineita kyljyksiä, mutta niihin ei tietenkään saanut koskea ??????
Outoa porukkaa tämä minun uusi perhe !

Perillä odottelivat uudet sisareni ja veljeni, jotka tuntuivat pitävän minusta tosi paljon, ......tai sitten ovat hyviä teeskentelijöitä. Vanhimman veljeni kanssa kävimme painiottelun pihalla, mielestäni voitin, vaikka hän väitti, että pureminen ei ole reilua. Huomenna painin koko lopun perheen kanssa ja katson, ovatko muut yhtä pikkumaisia. Yleisesti ottaen olisi voinut odottaa huonompaakin sakkia vastaanottamaan, katsotaan sitten huomenna tottelevatko kaikki minua yhtä hyvin kuin tänään.